Valintatilaisuus

Tänään oli siis valintatilaisuus Pirkanmaan aluetoimistossa. Aamulla siis otin suunnaks Tampereen ja pakko myöntää, että jännitti ihan sairaasti...

Aluks oli valintatilaisuuden aloitus, sitten oli kutsunta oppitunti, missä joku isoherra kerto yleisesti asepalveluksesta. Sen jälkeen päästiin tauolle ja syömään sotkun munkkeja (pakko myöntää, että ne maistuu joka kerta yhtä taivaalliselta :) ), kahvitauon jälkeen oli lyhyt sotilaskodin tervehdys. Sitten vuorossa oli nais alikersantin vuoro, joka kertoi meille tarkemmin millainen asepalvelus on naisen näkökulmasta ja oli kyllä hyvä esitys.
Kaiken tän jälkeen oli vuorossa se kaikista jännittävin osio eli mentiin lääkärintarkastukseen ja kutsuntalautakunnan haastateltavaksi.... Voi herranjumala kuinka mua jännitti, en oo varmaan koskaan ollut noin hermostunut... Onneks tyttöjä ei kutsuttu sinne aakkosjärjestyksessä vaan istumajärjestyksen mukaan, sillä aakkosjärjestyksessä olisin ollut melkein viimenen ja olis ollut ihan sietämätöntä jännittää monta tuntia. Tulin paikalle melko aikaisin ja sain paikan eturivistä, pääsin siis sen takia ensimmäisten joukossa noihin piinapenkkeihin. Lääkärintarkastus oli lähinnä se, että lääkäri luki mun paperit ja kirjoitti seuraavaan paperiin, että oon A mies, oli siis loppujen lopuks aika helppo nakki. Sitten piti vielä odottaa, että pääsisin sinne kutsuntalautakunnan tentattavaks... Jotenkin sain hirveesti tsempattua itseeni siellä lääkärin luona ja menin siis aika hyvillä fiiliksillä sinne lautakunnan eteen. Ei siellä lautakunnan luonakaan aikaa hirveesti kulunut: määräsivät mut vaan Parolaan tammikuussa 2014! Jee jee jee!!! Oli kyllä hirmuinen helpotus lähteä sieltä PAM kädessä, pakko myöntää, ettei hymyily ollut siinä vaiheessa kovinkaan  vaikeeta ;)
Sitten luokassa katsottiin muutaman videon pätkä, varusnaiselta sai kysellä kaikkea mikä mieleen vain tuli ja tottakai päästiin kokeileen miltä täyspakkaus tuntuu :) Se reppu oli kyllä paljon isompi kuin MPK:n kursseilla oon tottunut, koska kursseilla on se vanha maastopuku. Olisin itse varmasti mahtunut sinne sisään ;) Vaikka sen repun koko oli kyllä tosi massiivinen ei se kuitenkaan ollut niin painava miltä se näytti (onneks...) ja jaksoin ihan hyvin nostaa sen, toinen juttu on sitten sen kanssa liikkuminen... Yllättävän moni tyttö kellahti muuten selälleen täyspakkausta koittaessaan :D
Sitten päivä oli pulkassa ja lähdin sieltä, vaikkain tosi monet jäi vielä odottaan vuoroaan piinapenkkeihin, mulla kävi kyllä tosi hyvä tuuri kun istuin siinä eturivissä :))


Oli kyllä ihan huippu päivä! Sain paljon uusia tuttuja, esitykset oli mielenkiintoisia ja sain mukavasti uutta infoo ja siellä oli koko ajan tosi hyvä fiilis. Kaikken parasta oli kuitenkin se, että pääsin Parolaan tammikuussa 2014 :D Se oli just se paikka ja aika mihin halusin. Oon nyt niin innoissani ja onnellinen etten voi edes sanoin kuvailla sitä tunnetta :D

Tänää STJ 270!!!